Välimiesmenettely
Välimiesmenettely on vakiintunut menettely yritysmaailman kaupallisissa sopimuksissa. Tavanomaisesti sopimuksessa, kuten osakassopimuksessa, käytetään välityslauseketta, jossa sovitaan, että sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Mikäli sopimus ei sisällä välityslauseketta, osapuolet voivat sopia välityssopimuksen myös jälkikäteen.
Välimiesmenettelyt ovat suosittuja, koska ne ovat nopeampia, joustavampia ja luottamuksellisempia kuin perinteiset oikeudenkäynnit. Välimiesmenettely mahdollistaa sen, että osapuolet voivat valita alan erityisasiantuntijat ratkomaan riitaa, jolloin ratkaisu perustuu alan asiantuntijoiden arvioon.
Tuomioistuinsovittelu
Riita-asiat on vuodesta 2006 alkaen voinut sovitella tuomioistuimessa tuomioistuinsovittelussa. Tuomioistuinsovittelu on vaihtoehtoinen riidanratkaisumenetelmä perinteiselle tuomioistuinprosessille. Sovittelun voi aloittaa joko osapuolten yhteisellä hakemuksella tai tuomioistuimessa jo vireillä oleva riita-asian käsittely voidaan keskeyttää ja siirtää asia sovitteluun. Sovittelu on kuitenkin vapaaehtoista ja sen aloittamiseen tarvitaan kaikkien osapuolten suostumus. Sovittelua johtaa tuomari ja päätöksen sovittelun aloittamisesta tekee aina tuomioistuin. Sovittelija voi osapuolten suostumuksella hyödyntää myös ulkopuolista asiantuntija-avustajaa.
Sovittelu eroaa olennaisesti tuomioistuimen riitaprosessista, koska tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on selvittää osapuolten tarpeet ja intressit ja löytää sovinto, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä. Sovittelussa voidaan myös huomioida laajemmin erilaisia riidan elementtejä, joita perinteisessä oikeudenkäynnissä ei ole mahdollista huomioida, koska sovinto ei perustu suoraan lain soveltamiseen.
Sovittelu eroaa olennaisesti tuomioistuimen riitaprosessista, koska tuomioistuinsovittelun tarkoituksena on selvittää osapuolten tarpeet ja intressit ja löytää sovinto, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä.
Sovittelutoimistojen tarjoamat sovittelupalvelut
Suomessa sovittelutoimistot tarjoavat mahdollisuuden sovitella riita- tai rikosasioita tuomioistuimen ulkopuolella tai sen rinnalla. Sovittelun tarkoituksena on mahdollistaa osapuolten välinen keskustelu riidasta tai rikoksesta, sen aiheuttamista haitoista ja vahingoista sekä siitä kuinka nämä vahingot korvataan. Aloitteen sovittelulle voi tehdä riidan tai rikoksen osapuoli, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen taikka lapsen tai nuoren huoltaja tai muu laillinen edustaja. Tietyissä rikoksissa aloitteen sovittelulle voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä. Sovittelutoimisto arvioi riita- ja rikoskohtaisesti voidaanko sitä ratkaista sovittelussa.
Sovittelun käyttäminen oikeudenkäynnin yhteydessä tai sijaan mahdollistaa osapuolten välisen keskustelun, jonka avulla voidaan luoda yhteisymmärrystä ja mahdollisuus anteeksiannolle. Koska sovittelutoimistojen tarjoama sovittelu on vapaaehtoista, osapuolet voivat keskeyttää sovittelun, jolloin asian ratkaiseminen jää tuomioistuimelle tai muille viranomaisille. Sovittelutoimistojen sovitteluratkaisun tarkoituksena ei ole ratkaista syyllisyyttä tai rangaistusta, vaan luoda osapuolten välille sopimus, joka sitoo heitä oikeudellisesti. Sovittelussa tehdyn sopimuksen merkitys arvioidaan mahdollisessa rinnakkaisessa rikosoikeudenkäynnissä.
Asianajo Teräskulman yksityinen sovittelupalvelu
Asianajo Teräskulma tarjoaa perinteisten sovittelupalvelujen rinnalle omaa sovintomenettelyä. Yksityinen sovittelu järjestetään joustavasti ilman viranomaisprosessia tai tuomioistuinkäsittelyn tuomaa julkisuutta, osapuolille parhaiten sopivina ajankohtina. Ulkopuolisen sovittelijan käyttäminen mahdollistaa sen, että keskustelussa kaikkien osapuolten näkemykset tulevat kuulluksi ja asiantuntijan tuoma juridiseen ongelmaan liittyvä asiantuntemus valaisee asiantilan osapuolille.